Kuinka silmä toimii

Kuinka silmä toimii

Ihmissilmä

  • Silmä on monimutkainen ja herkkä elin. Erilaiset silmäsairaudet voivat rajoittaa näkökykyä, olla epämiellyttäviä ja joissakin tapauksessa vaurioittaa näkökykyä pysyvästi. Optikolla käyminen säännöllisesti on tärkeää erityisesti vaivojen ilmetessä, jotta hoito voidaan tarpeen vaatiessa aloittaa ajoissa.

  • Näköaisti

    Näköaisti

    Silmä kuuluu ihmisen aistielimiin ja vastaa näköaististamme. Tärkeimmät silmän osat, jotka auttavat meitä näkemään, ovat sarveiskalvo, iiris, linssi, verkkokalvo, keltatäplä ja näköhermo.

    Valon taittuminen
    Sarveiskalvo on kupera ja läpinäkyvä. Se suojaa silmää ja päästää samalla valon lävitseen. Sen kaarevuus varmistaa, että valo pääsee silmään.

    Iiris antaa silmälle sen ainutlaatuiset värit ja säätelee aukkoa. Iiris säätelee siinä olevaa aukkoa (pupillia) valaistusolosuhteiden mukaan ja ohjaa tällä tavoin pupillin läpi silmään pääsevän valon määrää.

    Linssi sijaitsee iiriksen takana. Se luo kuvan verkkokalvolla näkyvästä valosta. Se on taipuisa, ja sen muotoa säätelee sen ympärillä oleva sädelihas. Kaarevuuden muunteleminen tällä asettaa linssin polttovälin, jotta silmä pystyy mukautumaan eri näköetäisyyksiin.

    Valon käsitteleminen
    Verkkokalvo sijaitsee silmän sisäpuolella. Se toimii projektioalueena. Hermosolut (tappisolut ja sauvasolut) rekisteröivät verkkokalvolle luodun kuvan ja muuntavat sen hermoimpulsseiksi. Tappisolut vastaavat värinäöstä ja sauvasolut erottelevat valoisan ja pimeän.

    Keltatäplä sijaitsee silmän takaosassa tarkalleen siinä kohdassa, joka on kauimpana linssistä. Keltatäplä on terävimmän näön kohta; siinä on vain tappisoluja, ja niitä on paljon.

    Näköhermo välittää hermosolujen verkkokalvolla keräämät signaalit aivoille. Aivoissa meidän "näkemämme" kuva varsinaisesti luodaan. Täällä hermosoluista saadut signaalit tulkitaan muistimme ja kokemustemme perusteella.


Terveen silmän toiminta

  • Miten todellisuudessa näemme?

    Miten todellisuudessa näemme?

    Valo osuu verkkokalvolle – sarveiskalvon ja linssin kautta. Tässä prosessissa keskitetty valo heijastetaan verkkokalvolla olevaan pisteeseen. Silmä voi muuttaa valon määrää silmässä monin tavoin.

    Esimerkiksi iiris muuntautuu valaistusolosuhteiden mukaan: hämärässä pupilli laajenee, jolloin silmään pääsee enemmän valoa, ja valoisassa pupilli supistuu, jotta silmään kulkeutuu vähemmän valoa.

    Linssiä renkaana ympäröivä sädelihas muuntaa linssin muotoa kaarevuuden muuttamiseksi. Lähellä oleviin kohteisiin tarkennettaessa linssi kaareutuu voimakkaammin, jolloin valo taittuu enemmän. Kaukana oleviin kohteisiin tarkennettaessa linssi on puolestaan litteämpi, jolloin valo ei taitu niin voimakkaasti.


Silmävauriot

  • Silmät voivat vaurioitua monilla tavoilla.

    Silmät voivat vaurioitua monilla tavoilla.

    Silmävaurioiden syitä voi olla monia. Tyypillisiä esimerkkejä ovat mekaaniset, optiset ja kemialliset vauriot, lämpövauriot sekä sähkön aiheuttamat vauriot.

    Mekaaniset vauriot
    Mekaaniset vauriot aiheutuvat siitä, että silmään osuu pölyä tai kiinteitä kappaleita, kuten lastuja, jauhetta, säleitä tai hiukkasia. Pöly ärsyttää silmää ja voi aiheuttaa tulehduksen. Pääasiallinen hoitokeino on tällöin, että silmää vältetään ärsyttämästä enempää esimerkiksi uudella altistuksella pölylle. Kiinteät kappaleet voivat läpäistä sarveiskalvon ja vaurioittaa sitä. Tässä tapauksessa tarvitaan lääkärin hoitoa, jotta vieras kappale voidaan poistaa, mahdollinen tulehdus voidaan estää ja voidaan välttää lisävauriot, kuten arpikudoksen tai haavojen muodostuminen sarveiskalvoon.

    Optiset vauriot
    Optiset vauriot ovat säteilyn aiheuttamia. Altistus voimakkaalle tai pitkäaikaiselle säteilylle tai valon vaihtelulle voi vahingoittaa silmiä. Ultraviolettisäteet voivat aiheuttaa silmätulehdusta. Vaivat eivät ilmene heti valolle altistuksen jälkeen vaan vasta usean tunnin jälkeen. Seurauksena voi olla sarveiskalvon ja sidekalvon tulehdus. Nämä voivat olla kivuliaita mutta hellittävät nopeasti.

    Liian kirkas valo (kuten auringonvalo) voi aiheuttaa häikäisyä. Se heikentää näkökykyä lyhyeksi tai pidemmäksikin aikaa. Tällainen näön heikkeneminen on kuitenkin yleensä tilapäistä.

    Infrapunasäteily, jolle voi altistua esimerkiksi valimotyössä, voi polttaa verkkokalvoa. Säännöllinen altistus infrapunasäteilylle voi aiheuttaa kaihia. Lasersäteily voi polttaa reikiä verkkokalvoon ja aiheuttaa näin pysyviä silmävaurioita.

    Kemialliset vauriot
    Vaurioita voivat aiheuttaa monenlaiset kemikaalit, kuten emäs- tai happoliuokset. Happopisara voi aiheuttaa haavoja sarveiskalvoon ja jättää pysyviä arpia. Emäksiset liuokset voivat olla vaarallisempia, ja muutama pisara voi sumentaa koko sarveiskalvon pysyvästi.

    Lämpövauriot
    Liika kuumuus tai kylmyys voi aiheuttaa lämpövaurioita. Kuumuus voi ärsyttää sarveiskalvoa kuivattamalla sitä. Pitkäaikainen altistus kylmälle saa silmät vuotamaan ja voi myös aiheuttaa paleltumia.


webLoaded = "false" Loadclientside=No

Lue lisätietoja 3M:n silmiensuojauksesta.

3M SIVUSTOT
bCom
Seuraa meitä
Vaihda aluetta
Suomi - suomalainen