Riskit hengitysilmassa

Monien työperäisen altistuksen määräysten mukaan sallitaan hengittää 11 grammaa sinkkioksidia vuodessa.
Havainnollistetaan: tämä putki sisältää 11 grammaa hitsaushuurujen hiukkasia.

Miten?
Jos työperäisen altistuksen raja-arvona on 5 mg / m3 sinkkioksidia, kokopäiväinen hitsaaja voi saada hengitysilman mukana jopa 11 grammaa sinkkiä vuodessa.¹

Miten elimistö reagoi siihen?

Silmien, nenän ja kurkun ärsytys.

• Huimaus.
• Pahoinvointi.
• Päänsärky.
• Metallikuume: korkeaa kuumetta, kylmän tuntemusta, särkyä, oksentelua, heikkoutta ja väsymystä.

On huomattava, että nämä oireet ilmenevät yleensä, kun on ollut jonkin aikaa poissa töistä (esimerkiksi viikonloppuina tai loma-aikoina).²

Hitsaushuurujen pitkäaikaiset terveysvaikutukset

• Keuhkojen toimintahäiriöt, kuten keuhkoastma, keuhkoahtaumatauti (COPD), pölykeuhko ja muut keuhkofibroosit (krooninen beryllium, kobolttikeuhko) sekä keuhkosyöpä.³
• Kurkunpään- ja virtsatientulehdukset.⁴
• Tietyt huurut voivat aiheuttaa vatsahaavan, munuaisvaurioita tai hermostovaurioita.⁴

Lähde:

1. Perustuu tyypilliseen hengitykseen: 20 litraa ilmaa minuutissa tai 2300 m3 ilmaa vuodessa.
2. “Prevalence and association of welding related systemic and respiratory symptoms in welders” (Hitsaajien hitsaukseen liittyvien yleisten ja hengityselimiin liittyvien oireiden esiintyvyys ja yhteydet), Occupational & Environmental Medicine, El-Zein M., Malo J-L., Infante-Rivard C., Gautrin D., 2003;60:655-661.
3. “Welding-Related Respiratory Diseases” (Hitsaukseen liittyvät hengityselinsairaudet) -artikkeli, (käännetty julkaisusta) Medycyna Pracy (työterveys), Wittczak T., Walusiak J., Pałczyński C., 2009;60(3):201-8.
4. “Controlling Hazardous Fumes and Gases during Welding" (Vaarallisten huurujen ja kaasujen hallinta hitsauksessa), OSHAn tiedote, Yhdysvaltain työministeriö, DSG FS-3647, maaliskuu 2013.