Oikean hengityssuojaimen valinta

Oikean hengityssuojaimen valinta

Millainen hengityssuojain sopii käyttötarkoitukseen parhaiten?

  • Kertakäyttöinen hengityssuojain verrattuna uudelleenkäytettävään hengityssuojaimeen ja moottoroitu verrattuna paineilmakäyttöiseen hengityssuojaimeen

    Seuraavassa on yleiskuvaus 3M™:n hitsaussuojaimien neljästä päätyypistä. Erityisten käyttötilanteen mukaisten suodatustarpeiden lisäksi valintaprosessiin voi sisältyä sellaisia tekijöitä kuin välineiden tyyli ja kokoonpano, henkilökohtaiset mieltymykset ja mukavuus sekä kunnossapitoseikat.

  • Muut työturvallisuuden tietolähteet

    Hitsausturvallisuus
    Hengityksen vaaratekijät
    Arvioi riskitasot


1. Haetko hitsaussuojaimia, jotka helpottavat hengittämistä?
2. Pyritkö tuottamaan hitsaajille viileyttä ja mukavuutta myös kuumissa ja kosteissa oloissa?
3. Tarvitsetko hengityssuojausjärjestelmiä, jotka on alusta lähtien suunniteltu täysin integroitavaksi yhteen silmien-, kasvojen-, pään- ja kuulon- suojaimien kanssa?
4. Onko suojaimien sovittava henkilöille, joilla on kasvoissa karvoitusta?


  • Moottoroitu hengityksensuojain

    Moottoroitu hengityksensuojain

    • Nimellinen suojakerroin jopa 500 (vuoto sisäänpäin luokan TH3 mukaan).
    • Voidaan käyttää erityisesti tehokkaaseen hiukkassuodatukseen tai sekä hiukkasten että orgaanisten, epäorgaanisten ja happoa sisältävien kaasujen ja höyryjen suodatukseen suodattimen valinnan mukaan.
    • Ei voi käyttää suojana aineilta, joiden varoitusominaisuudet (maku/haju) ovat heikot.
    • Neljä hitsausmaskikokoonpanoa, joista voi valita.
    • Antaa jatkuvan nimellisilmavirran 170 l/min tai 200 l/min (käyttäjän asetusten perusteella).
    • Hengityssuojaimen ohut muotoilu mahdollistaa erittäin liikkuvan käytön ahtaissakin tiloissa.

    Moottoroitu hengityksensuojain 3M™ Adflo™

  • Paineilmasäädin

    Paineilmasäädin

    • Nimellinen suojakerroin 200 (3B)
    • Voi käyttää suojana aineilta, joiden varoitusominaisuudet (maku/haju) ovat heikot.
    • Neljä hitsausmaskikokoonpanoa, joista voi valita.
    • Vyöhön kiinnitettävä säädin, jossa käyttäjä voi säätää ilmavirtaa välillä 170–305 l/min.
    • Tarvitsee paineilmaa, ilmansuodatusyksikön sekä asianmukaiset ilmansyöttöletkut.

    3M™ Versaflo™ -paineilmasäätimet

  • Uudelleenkäytettävät hengityssuojaimet hitsaukseen

    Uudelleenkäytettävät hengityssuojaimet hitsaukseen

    • Nimellinen suojakerroin mallin mukaan joko 10 tai 50.
    • Kaikki mallit suojaavat kiinteiltä ja nestemäisiltä hiukkasilta.
    • Tietyt tuotteet suojaavat orgaanisilta/epäorgaanisilta höyryiltä ja happokaasuilta/ammoniakilta.
    • Suosittelemme käyttämään tyypillisissä hitsaustöissä litteitä hiukkassuodattimia 2128 tai 2138 yhdessä 6500- tai 7500-sarjan puolinaamarien kanssa. Yhteensopiva 3M™ Speedglas™ 9100 -hitsausmaskisarjan kanssa.

    3M™:n uudelleenkäytettävät hengityssuojaimet hitsaukseen

  • Kertakäyttöiset hengityssuojaimet

    Kertakäyttöiset hengityssuojaimet

    • Nimellinen suojakerroin 10.
    • Kohtuullisille hienopölyhiukkasten tasoille, öljy - ja vesipohjaiselle sumulle, metallihuurulle ja otsonille (HTP-arvo).
    • Kevyt.
    • Ei ylläpitoa – kertakäyttöinen.
    • Sopii lähes minkä tahansa hitsausmaskin alle.

    3M™:n kertakäyttöiset hengityssuojaimet hitsaukseen

Jos haluat lisätietoja oikeiden henkilönsuojaimien valinnasta, lataa 3M:n hitsaussuojauksen opas (PDF) tai lue hitsaussuojauksen tuoteyhteenvetomme.

Usein kysyttyä hitsaushuuruista ja hengityssuojaimen valinnasta – suositukset

  • Minkä hengityssuojaimen tarvitsen, kun hitsaan ruostumatonta terästä?
    Kun hitsataan ruostumatonta terästä MIG- tai MMA-menetelmällä, hitsaushuurut sisältävät usein nikkeli- ja kromihiukkasia sekä III- että VI-yhdisteinä menetelmän mukaan. Hiukkassuodattimella varustettu moottoroitu hengityssuojain antaa hyvä suojan tässä käyttötilanteessa. TIG-hitsauksessa ei tavallisesti synny paljon hitsaushuuruja, mutta otsonia voi syntyä paljon. Lisätietoja on kohdassa "Milloin otsonia syntyy". Plasmaleikkauksessa ja plasmahitsauksessa esiintyy korkeita lämpötiloja, joiden vuoksi voi syntyä haitallisia typpioksideja. Lisätietoja on kohdassa "Mitä ovat typpikaasut".
  • Vaikka tavallisen teräksen hitsaushuurut eivät ole kaikkein vaarallisimpia, ne ovat kuitenkin kaukana terveellisistä. Ne sisältävät muun muassa rautaoksidihiukkasia, jotka voivat aiheuttaa sideroosia (kroonista keuhkotulehdusta). MIG/MAG-menetelmällä tai puikkohitsauksella hitsattaessa syntyy raskaita huurupäästöjä, joiden vuoksi sekä hengityssuojain että hyvä työympäristön tuuletus ovat tarpeen. Hitsattaessa tavallista terästä on suositeltavaa käyttää hiukkassuodattimella varustettua moottoroitua hengityssuojainta.
  • Pintakäsiteltyä materiaalia hitsattaessa voi vapautua monenlaisia vaarallisia ilman epäpuhtauksia. Galvanoitua terästä hitsattaessa vapautuu sinkkioksidihiukkasia. Tämä voi aiheuttaa metallikuumetta. Maalattua materiaalia hitsattaessa on syytä olla erityisen varovainen, koska monista maaleista voi irrota vaarallisia ilman epäpuhtauksia.
  • MIG- ja TIG-hitsauksessa suojakaasuina käytetään jalokaasuja argonia ja heliumia. Argonia ja heliumia ei pidetä vaarallisina, mutta ne voivat syrjäyttää hapen tuulettamattomissa tiloissa. Tällaisissa tiloissa tarvitaan paineilmakäyttöistä hengityssuojainta. MAG-hitasuksessa suojakaasuna käytetään hiilidioksidia tai hiilidioksidin ja jalokaasun seosta. Osasta hitsauskaasua voi syntyä hiilimonoksidia eli häkää, kun kaasu tulee kosketuksiin ilman kanssa. Siksi hitsauskaaren ympärille voi muodostua suuria määriä häkää. Häkää ei voi suodattaa pois. Jos tuuletus on heikko, happitasoa on valvottava ja on käytettävä paineilmakäyttöistä hengityssuojainta. MAG-hitsauksessa käytetään tyypillisesti metalliseoksia. Metalliseokset sisältävät usein mangaania tai silikaatteja. Tästä seuraa, että hitsauksen aikana ympäröivään ilmaan diffusoituu suuria määritä mangaanioksidia ja silikaatteja. Hiukkassuodattimella varustettu moottoroitu hengityssuojain antaa yleensä riittävän suojan metalliseosten hiukkasilta (ns. lejeerinkihiukkasilta).
  • Alumiinia hitsattaessa syntyy alumiinioksidihiukkasia ja lisäksi muodostuu otsonia, kun kaaren UV-säteily hajottaa happimolekyylejä. Otsonia muodostuu myös hitsattaessa ruostumatonta terästä TIG-menetelmällä. Ajan myötä otsoni muuntuu takaisin tavalliseksi hapeksi. Tämä prosessi nopeutuu, kun otsoni tulee kosketuksiin kiinteiden pintojen kanssa. Otsonia ei voi suodattaa ilmasta, vaan sen poistaminen perustuu muuntamiseen tavalliseksi hapeksi. Kaikenlaiset aktiivihiilet ovat tehokkaita hajottamaan otsonia. Kaasusuodattimen käyttäminen yhdessä hiukkassuodattimen kanssa hajottaa otsonia tehokkaasti.
  • Typpidioksidi ja typpioksidi ovat esimerkkejä typpikaasuista, joita muodostuu hitsattaessa korkean lämpötilan tuottavalla suurella virralla. Typpikaasuja muodostuu ilmassa tapahtuvassa reaktiossa typen ja hapen välillä. Ne ovat vaarallisia, jos niitä hengittää suuria määriä, kuten voi tapahtua hitsattaessa pienessä, huonosti tuuletetussa tilassa. Tällöin on suositeltavaa käyttää paineilmakäyttöistä hengityssuojainta.